BLOGI

Blogissamme käsitellään meille Merkkarilaisille tärkeitä asioita. Kokemuksia Merikratoksesta, näkökulmia perheiden hyvinvoinnista, ongelmanratkaisuja ja onnistumisia.


7.1.2017 klo 11.26
Voisiko ollakin siis niin, ettei merkityksellistä olekaan missä kohdataan vaan miten kohdataan? Voitaisiinko päätäntävaltaa auttamisen ajankohdasta ja paikasta koittaa kaikin keinoin siirtää lähemmäs apua tarvitsevaa ihmistä? Voisiko keskiöön nousta ihmisten omista tarpeista lähtevä, heidän määrittelemänsä tuen tarve ja asioiden tärkeysjärjestys.
28.11.2016 klo 22.05
On neuvolaa, perhevalmennusta, vauvakahviloita, tukichatteja, neuvontapuhelimia ja jos jonkinmoista vertaistukiryhmää. Toisaalta odotusaikana neuvoja tulee joka tuutista niin paljon, ettet enää tiedä, mitä tahoa kuunnella. On silti paljon kysymyksiä, joihin et keneltäkään saa vastausta ja tunteita, joita et kehtaa ääneen sanoa. Kaikkien hyvää tarkoittavien ohje- ja vinkkilistojen lopussa aina lukee: ”Muista nauttia –elät elämäsi parasta aikaa”. Nyt odottaessani toista lastamme, voimieni ja viisauteni tunnossa, kokosin ne asiat, jotka olisin halunnut kuulla valmistautuessani äidiksi tuloon.
22.11.2016 klo 8.02
Valtiovalta pyytää anteeksi, heikentämällä samalla lasten hyvinvointia turvaavaa palvelujärjestelmää sekä sijaishuoltopaikkojen valvontaa. Sijaishuoltopaikkoihin kohdistuvaa valvontaa ollaan heikentämässä sote-valvonnan uudistuksessa ja painopistettä ollaan vahvasti viemässä ennakollisen valvonnan ja omavalvonnan suuntaan.
19.9.2016 klo 9.07
Kysyin ystäviltäni sosiaalisessa mediassa avoimen kysymyksen: mikä arjessasi kuormittaa ja mistä saat voimia jaksamiseesi? Sain kysymyksiini useita vastauksia ja niiden ytimessä oli riittämättömyyden tunne. Joskus, kun on rankkaa, juuri se arki, joka vie mennessään, auttaa itse jaksamiseen!
31.8.2016 klo 23.39
Japanilaisen Marie Kondon hurjaan suosioon noussut kirja KonMari – siivouksen elämänmullistava taika ohjaa säilyttämään kodissa ainoastaan kaiken sellaisen, mikä tuottaa iloa. Moni tämän siivousmetodin sisäistänyt on lopulta ”(kon)marittanut” jopa iloa tuottamattoman työpaikkansa ja/tai parisuhteensa. Aloin Kondon kirjan luettuani pohtia, tuottaako oma parisuhteeni minulle yhä iloa. Mieheni kasvot ovat samat kuin kymmenen vuotta sitten suhteemme alussa, väsyneemmät ja vanhemmat vain. Jostain syystä nuo kasvot kuitenkin tuppaavat nykyisin potuttamaan useamman kerran päivässä. Parisuhteemme ei ole entisensä, se on kriisissä. Ne kirotut ruuhkavuodet, ne ovat nimittäin täällä, tässä ja nyt.